Teksti ja kuvat: Jari Hotti
Viime kaudella Suomi-sarjassa välieriin asti edennyt Bewe TuusKi lähtee kauteen 2014-2015 uuden päävalmentajan johdolla. Tuusulan kiekkoylpeyden uuteen kauteen johdattaa 31-vuotias Simo Mälkiä, joka pelaajauransa päättymisen jälkeen valmensi kaksi kautta Blues-Akatemian A-nuorten joukkuetta Mestiksessä. Eikä valmennusura olisi voinut Mälkiällä paremmin käynnistyä, sillä molemmilla kausilla Blues-Akatemia oli nuorten Mestiksen ykkösjoukkue. Nyt ex-liigapuolustaja suuntaa osaamisensa ensimmäistä kertaa päävalmentajana aikuisten sarjatasolle. Bewe TuusKin mediatiimi jututti seuran uutta päävalmentajaa viikko ennen kauden avausottelua.
Mestis-mestaruus Mikkelissä 2006
Nimi Simo Mälkiä on monelle jääkiekkoa seuraavalle varsin tuttu, pelasihan mies pelaajauransa aikana Liigaa reilut 160 ottelua SaiPassa ja Jokereissa, sekä Mestistä KooKoossa, Jukureissa ja Kiekko-Vantaassa yhteensä lähes 270 ottelua. Kaudella 2005-2006 Mälkiä juhli Mikkelissä Mestiksen mestaruutta ja seuraavalla kaudella kaulaan ripustettiin Mestiksen hopeinen mitali. Mestis-vuosien jälkeen Mälkiä otti urallaan askeleen ylöspäin suunnaten Liigaan ja synnyinkaupunkiinsa Lappeenrantaan, SaiPan joukkueeseen, missä pelasi kahden kauden ajan. Keväällä 2009 tie vei kahden hyvän SaiPa-kauden jälkeen pääkaupunkiseudulle ja Helsingin Jokereihin. Tuolloin 25-vuotiaan Mälkiän ura eteni kausi kaudelta nousujohteisesti ja selvää oli, että kotimaisen kiekkoilun yhdessä suurimmista organisaatioista onnistuminen olisi voinut viedä pelaajan vaikka kuinka pitkälle. Sitten kuvaan astui vakava loukkaantuminen joka päätti lopulta Mälkiän koko pelaajauran.
"Elämäni rankimpia jaksoja"
"Polvivamma", Mälkiä huokaisee muistellen neljän ja puolen vuoden takaisia tapahtumia. "Se oli helmikuussa 2010. Viimeinen ottelu ennen Olympiataukoa, vastassa Ilves. Polvi meni rikki". Mälkiän polvi hajosi Ilveksen lähes 190-senttisen ja lähes 100-kiloisen Niko Snellmanin ruman taklauksen seurauksena. Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueen nykyinen päävalmentaja ja kaudella 2009-2010 Jokereiden joukkueenjohtajana toiminut Jami Kauppi jyrähti Urheilulehden haastattelussa ikävän tapahtuman jälkeen: "Mälkiällä on ristiside poikki ja kestää ainakin kuusi kuukautta ennen kuin hänet nähdään kaukalossa. Snellmannin taklaus oli törkeä ja siitä olisi pitänyt ilman muuta antaa kovempi rangaistus". Mälkiä ei ehtinyt Snellmannin rangaistuksia miettimään, edessä oli pitkä ja raskas kuntoutusjakso. Kaupin arvio kuudesta kuukaudesta venyi lopulta 18 kuukauteen. "Minulla oli vielä seuraavalle kaudelle sopimus Jokereiden kanssa. Siinä polvea sitten kuntoutettiin, yritettiin saada toimimaan. Se oli kyllä yksi elämäni rankimpia jaksoja. Oli tavallaan joukkueen mukana, mutta oli kuitenkin ulkopuolinen. Se oli rankkaa aikaa", Mälkiä muistelee. Polvi kävi läpi yhteensä kolme leikkausta, kunnes joulukuussa 2011 oli edessä raskas päätös yhdessä lääkäreiden kanssa. Neljättä leikkausta ei enää tehdä ja peliura oli tullut päätökseen. Helmikuussa 2012, lähes päivälleen kaksi vuotta loukkaantumisen jälkeen, Ilta-Sanomat uutisoi Mälkiän pelaajauran päättymisestä. "Tämä on erittäin suuri pettymys. Kahden vuoden kuntoutustaistelu sai surullisen päätöksen. Kaikkeni yritin, mutta nyt ei vain riittänyt", pettynyt Mälkiä kertoi tuolloin.
"Kyllä se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta"
Huippu-urheilussa ura voi loppua joko täysin odottamatta juuri esimerkiksi vakavan loukkaantumisen takia tai sitten pitkän harkinnan jälkeen. Jälkimmäiseen ryhmään voidaan viime aikoina lopettaneista suomalaisista huippu-urheilijoista laskea mm. Hanno Möttölän ja Saku Koivun nimet. Ensimmäiseen ryhmään viime vuosina lopettaneista huippu-urheilijoista voidaan nostaa Mälkiän lisäksi toinen kiekkopuolustaja, vastustajan kovan taklauksen seurauksena vakavan päävamman saanut ja sen takia lopettamaan joutunut Tommi Kovanen. Mälkiän kohdalla kuntoutus kesti pitkään ja toiveissa tottakai koko kuntoutuksen ajan oli se, että paluu kaukaloon vielä tapahtuu jonain päivänä. Kun sitten tuli eteen se päivä, että mitään ei ollut enää tehtävissä, ammattilaisurheilijalle se oli tottakai kova isku vasten kasvoja, varsinkin kun ikää miehellä oli tuohon aikaan vasta 28 vuotta. "Kyllä se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Olin oman urani huipulla, pari-kolme vuotta liigadebyytistä ja homma alkoi ikään kuin rokkaamaan juuri tuohon aikaan. Tavoitteet oli vieläkin korkeammalla missä siinä vaiheessa oltiin, toki hienoa aikaa oli pelata Jokereissa, olin siellä vakiinnuttanut paikkani", Mälkiä muistelee.
Läheisten ja ystävien tuki oli todella tärkeässä roolissa, kun Mälkiä käsitteli isoa elämänmuutosta. "Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut paljon hyviä ystäviä. Oli jo silloin pelivuosien aikaan. Nykyinen kihlattuni, läheiset. Kyllä ne kaikki minua auttoi yli pahimmasta. Hyvä olisi tosin varmaan silloin alkuun ollut käyttää jotain ammattiauttajiakin avuksi", Mälkiä myöntää. Ensimmäiset kuukaudet oli vaikeimmat, mutta vielä senkin jälkeen asia painoi. "Kyllähän se vielä senkin jälkeen otti aikansa, että pääsi asian kanssa ns. sinuiksi. Nyt pikku hiljaa se alkaa kuitenkin olemaan taakse jäänyttä elämää ja uudet haasteet odottaa". Siinäkin mielessä polvivamma jätti Mälkiän elämään pysyvän jäljen, että myös kuntoilumuodot menivät täysin uusiksi. "Kaikki pelaaminen on vaikeaa. Juoksemaan ei pysty, ei tennistä, ei sählyä. Luistelemaan pystyy rauhallisesti. Kuntoilu nykyisin on lähinnä kuntopyörää, cross-trainingia, uintia ja vesijuoksua", Mälkiä kertoo.
Valmentajaura käynnistyi Espoossa
Jos on Simo Mälkiän nimi tuttu jääkiekkoa seuraaville ihmisille niin tuttu se on Simon pelivuosien lisäksi myös Simon isän kautta. Heikki Mälkiä kun muistetaan pitkän ja menestyksekkään pelaajauransa lisäksi myös kolmella eri vuosikymmenellä toimineena päävalmentajana, jonka meriittilistalta löytyy mm. 12 kautta päävalmentajan tehtäviä kotimaisessa Liigassa SaiPassa, HIFK:ssa, sekä Ilveksessä. Lisäksi Heikki Mälkiä on valmentanut 2000-luvun puolella Tanskassa ja Itävallassa. Kun Simon pelaajaura päättyi, varsin luonnollinen tie jatkaa jääkiekon parissa oli juuri siirtyminen valmentajan tehtäviin. "Jälkikäteen tietysti helppoa sanoa, että tiesin jo pelaajavuosina, että jossain vaiheessa alan valmentajaksi. Kuitenkin pikkupojasta lähtien olen seurannut isän tekemisiä läheltä. Ja kun pelivuosina ei ehkä fyysiset ja muut avut olleet ihan niin hyvät niin aika paljon asioita joutui siinä sitten miettimään. Ja tottakai isän takia jääkiekkoa tuli jo silloin mietittyä valmennuksen osalta, mitä se peli oikeasti on", Mälkiä taustoittaa. Siirtymä peliuran lopettamisen jälkeen suoraan valmennustehtäviin ei kuitenkaan tapahtunut heti. "Yhden talven olin kokonaan irti jääkiekosta. Sitten kavereiden avulla, kavereiden suosituksella päädyin Espooseen ja Bluesin organisaatioon", Mälkiä muistelee kevättä 2012, kun valmennusura otti ensiaskeleet ensimmäisen valmennussopimuksen myötä.
Oppia suomalaisilta mestarivalmentajilta
Mälkiästä tuli Blues-Akatemian A-nuorten päävalmentaja ja sarjataso oli nuorten Mestis. Kahden kauden aikana vuosina 2012-2014 Blues-Akatemian A-nuoret voittivat Mälkiän johdolla otteluita hurjalla voittoprosentilla ja kahtena keväänä peräkkäin Blues-Akatemia pelasi nuorten Mestiksen runkosarjan ykkösjoukkueena nuorten Liigan karsintoja. "Opettavainen alku kaikin puolin. Näin itselleni tärkeäksi sen, että alan heti päävalmentajaksi, enkä apuvalmentajaksi. Kaikki päätökset pitää tehdä itse ja kantaa myös vastuu niistä. Sillä tavalla sitä oppii valmentamista parhaiten", Mälkiä uskoo. Kun mies muistelee oman pelaajauransa aikaisia päävalmentajia, nousee esiin komea lista todellisia mestarivalmentajia. Erkka Westerlund, Lauri Marjamäki, Risto Dufva, Ari-Pekka Selin, Hannu Jortikka, Hannu Aravirta ja oma isä. Selvää on, että tälläisten valmentajien alaisuudessa pelaaminen jätti korvan taakse paljon arvokasta oppia omalle tulevalle valmentajauralle. "Tyhmähän minä olisin ollut jos en olisi ottanut vaikutteita. Jos minä pystyn vaikka esimerkiksi jokaiselta valmentajalta yhden asian poimimaan niin se on tosi hyvä. Toki niitä pitää sitten muokata sen ympäristön mukaan missä valmentaa. Kaikkihan tässä valmentamisessa kuitenkin tulee aina oman persoonan kautta", Mälkiä muistuttaa.
Espoosta Tuusulaan, junioreista miesten peleihin
Kahden Blues-Akatemiassa vietetyn kauden jälkeen Mälkiän piti siirtyä Bluesin B-nuorten päävalmentajaksi kaudelle 2014-2015, mutta tilanne muuttui keväällä täysin yllättäen. "Samana päivänä kun piti try-out jäät aloittaa Espoossa niin homma päättyikin kuin seinään", Mälkiä kertoo. Kului kuukauden päivät ja kesä lähestyi. Mälkiän kiekkoilun ulkopuolinen elämä piti miehen etelässä, pääkaupunkiseudulla, mutta lähes kaikki tärkeimmät valmennuspestit oli jo seuraavalle kaudelle jaettu. Sitten mukaan kuvioihin astui Bewe TuusKi, joka etsi uutta päävalmentajaa. "Molempien intressit kohtasi siinä kohtaa, seuran ja minun. Ja tänne tultiin", Mälkiä hymyilee. Alkoi työskentely uudessa seurassa, uusissa olosuhteissa ja uudella sarjatasolla. "Keväällä oltiin kaksi viikkoa jäällä ja yksi viikko vedettiin kuivatreeniä. Siitä jäätiin omatoimiselle harjoitusjaksolle pari viikkoa ennen juhannusta", Mälkiä muistelee alkukesän tapahtumia.
Kevään jäille Bewe TuusKi keräsi kaikki mahdolliset pelaajat paikan päälle ja jäällä nähtiinkin parin viikon aikana lähes kuusi kentällistä pelaajia. Isossa roolissa tottakai oli Bewe TuusKin viime kauden pelaajat. "Soitin kaikki viime kauden Bewe TuusKin pelaajat läpi ja kysyin mikä on elämäntilanne, että onko halua ja mahdollisuutta jatkaa. Siitä sitten seuraavaksi alettiin kartoittamaan pelaajia jotka asuu pääkaupunkiseudulla jotka ei mahdu enää pelaamaan junioreihin tai eivät saa Mestis-sopimusta". Kesän aikana harjoitusvahvuudessa oli mukana lähes 50 pelaajaa. "Ja puolet on nyt siitä jäljellä, 22 kenttäpelaajaa ja kolme maalivahtia joilla on sopimus sekä lisäksi neljä pelaajaa joilla ei ole sopimusta", Mälkiä kertoo joukkueen pelaajatilanteesta viikko ennen sarjakauden avausta. Bewe TuusKi tekee edellisten kausien tapaan yhteistyötä alkavalla kaudella Mestis-joukkue Kiekko-Vantaan kanssa. Tämä tuo kauden aikana pelaajia lohipaidasta Bewe TuusKin vahvuuteen ja Mestiksestä Suomi-sarjaan. "Vantaan ehdoilla ja tilanteen mukaan mennään. Toki suunnitelmaa on tehty ja nimet on selvillä jotka lähtökohtaisesti tulevat pelaamaan täällä. Mutta mitään liian pitkälle menevää suunnitelmaa ei voida tehdä koska Kiekko-Vantaan tilanteeseen vaikuttavat tottakai aina mahdolliset loukkaantumiset, sekä liigapelaajien (Blues, HIFK) liikenne. Päivä ja viikko kerrallaan edetään", Mälkiä kuvailee Bewe TuusKin ja Kiekko-Vantaan välistä seurayhteistyötä.
"Itselläni on paljon opittavaa Tumelta"
Simo Mälkiän johtamassa Bewe TuusKin valmennustiimissä alkavalla kaudella nähdään kaksi muuta ex-pelaajaa: Tuomas Nikoskelainen ja Karri Herranen. Valmennustiimin ja palapelin kasaan saaminen kesti lähes koko kesän ajan. "Kevätjäillä kävi jeesaamassa muita valmentajia, että saatiin harjoitukset silloin pyörimään. Ensin saatiin Karri tähän toiseksi valmentajaksi. Sitten ajateltiin, että jos ei tähän mistään kolmatta valmentajaa saada niin Teemu Sainomaa olisi tullut mukaan valmennukseen, toki pelaajan rooli edellä. Sitten kuitenkin Nikoskelainen vapautui ja saatiin asiat sovituksi. Nikoskelaisen tulon jälkeen ajateltiin, että Sainomaan rooli valmennuksessa jää pienemmäksi, mutta sitten hänen tilanne muuttui niin, että aika ei riittänyt enää pelihommiinkaan ja mies jäi kokonaan pois", Mälkiä kertoo.
Mälkiä ja Nikoskelainen kohtasivat vuosien saatossa useastikin kaukaloissa, mutta Mälkiän mukaan noilta ajoilta hän ei juurikaan Nikoskelaista muista. Miehet sen sijaan tutustuivat paremmin Vierumäen valmentajakoulutuksissa. "Kerran oltiin yksi viikko jopa kämppäkavereina", Mälkiä naurahtaa ja jakaa kehuja pelaajaurallaan reilut 350 Mestis-ottelua pelanneelle Nikoskelaiselle. "Tiesin kaverin ja tiesin mitä hän tähän tuo, mutta silti olen positiivisesti yllättynyt. Itselläni on paljon opittavaa Tumelta", Mälkiä hehkuttaa. Nikoskelainen lopetti pelaajauransa kauden 2009-2010 jälkeen. Kausina 2011-2013 hän valmensi Kiekko-Vantaan A-nuoria ensin apuvalmentajana ja myöhemmin päävalmentajana. Viime kaudella Nikoskelainen toimi Jokereiden C-nuorten päävalmentajana SM-sarjatasolla.
"Olen erittäin kilpailuhenkinen luonne ja haluan voittaa"
Mälkiä lähtee uuteen kauteen uuden valmennustiiminsä kanssa luottavaisin mielin. "Trio toimii hyvin. Tekemistä riittää ihan varmasti kaikille, sitä ongelmaa ei ole. Karri vastaa maalivahdeista ja otteluissa peluuttaa pakit ja Tume peluuttaa hyökkääjät. Itse en lähtökohtaisesti otteluissa peluuta, pääsen näin keskittymään paremmin muihin asioihin. Harjoitukset vedetään Tumen kanssa aika lailla puoliksi. Yhdessä suunnitellaan kaikki, päävastuu toki minulla, mutta yhteistyössä tehdään paljon", Mälkiä kertoo. Valmentajana Mälkiä kuvailee itseään ja valmennusmetodejaan seuraavasti: "Vaativa valmentaja pyrin olemaan, mutta toki 'porkkanaakin' tulee. Ajatus valmentamiseen lähtee siitä tälläkin tasolla, että pystyisi pelaajia auttamaan. Omalta peliuralta tuoda asioita mitä itse on nähnyt ja kokenut hyväksi, ajatella asioita pelaajan kautta. Ei se oikein toimi niin, että leikkii jotain tietäjää ja taitajaa ja esittää hienoja asioita jos ei pysty sitä pelaajalle myymään ja kertomaan pelaajan kielellä. Pitää saada pelaaja itse ymmärtämään. Ensimmäinen homma on se, että pystyisi auttamaan ja kehittämään yksilöitä. Ja saamaan niiltä enemmän itsestään irti ja tajuamaan asioita. Tottakai olen myös erittäin kilpailuhenkinen luonne ja haluan aina voittaa. Aina kun pelataan niin pelataan voitosta, tottakai. Mutta lähestytään kuitenkin yksilön kantilta enemmän", Mälkiä taustoittaa.
"Ollaan menossa oikeaan suuntaan"
Bewe TuusKi pelasi kesän aikana yhteensä yhdeksän kauteen valmistavaa harjoitusottelua joista se voitti neljä ja hävisi viisi. Harjoitusotteluiden sarja päättyi kahteen peräkkäiseen kotivoittoon, kun Hyrylässä muutama viikko ennen sarja-avausta tappion kävivät kokemassa Porvoon Hunters, sekä HC Indians Kaarinasta. Mälkiä ei harjoitusotteluiden kokonaisannista suuremmin ilonhuutoja ilmoille päästele, mutta ei myöskään ole huolestunut. Tärkein tehtävä oli antaa kaikille pelaajille peliaikaa ja mahdollisuus näyttöpaikkaan sen sijaan, että oltaisiin pelattu tuloksesta otteluissa joista ei jaettu yhtään sarjapisteitä. "Tosi paljon on ollut vaihtuvuutta kokoonpanoissa. Alkuun haluttiin antaa kaikille mahdollisuus näyttää osaamistaan, ketään ei laitettu pois ettei olisi päässyt pelaamaan muutamaa ottelua. Ja vaikka sarja alkaakin jo viikon päästä niin aika alussahan me ollaan vielä kaikessa yhteisessä tekemisessä. Tavoissa toimia, yhteisissä arvoissa… niiden kanssa tässä vielä tosi paljon painitaan. Mutta kyllä viimeiset pari viikkoa ovat olleet jo jotain sellaista, että voi olla jo ajoittain tyytyväinen. Alkaa näkymään se, että ollaan menossa oikeaan suuntaan", Mälkiä uskoo.
"Aina se yhteinen hyvä ja yhteinen päämäärä"
Bewe TuusKin tavoitteet kaudelle 2014-2015 pysyvät joukkueen sisällä, niistä ei ole julkisuuteen annettu ennen kauden alkua minkäänlaista infoa. Mälkiä ei myöskään lähde ruotimaan muiden Suomi-sarja joukkueiden vahvuuksia ja heikkouksia vaan myöntää suoraan, että ei tunne muita joukkueita niin hyvin, että alkaisi niitä analysoimaan. Mälkiä muistuttaa, että kaikki fokus on tällä hetkellä ja tulevassa kaudessa vain ja ainoastaan omassa tekemisessä. "Uskon siihen, että tässä sarjassa pärjää jos tekee yhdessä asioita kurinalaisesti. Omia haasteita tuo myös pelaajien muut asiat, työt ja koulut. Silloin kun pelataan ja h-hetki on käsillä, pitää saada pelaajista kaikki irti. Ja pelaajat myös haluaa antaa kaikkensa yhteisen hyvän eteen. Sillä pärjää tässä sarjassa, siihen uskon. Sellainen turha sooloilu ja oman edun kyttääminen ei tässä toimi vaan nähtäisiin aina se yhteinen hyvä ja yhteinen päämäärä, sen eteen tehdään yhdessä töitä".